sunnuntai 6. marraskuuta 2011

20 lyhyttä arvostelua: Halloween SPECIAL RAWR!

Terve taas pitkästä aikaa! Tuli tuossa viime kuun aikana katsottua jokunen kauhuelokuva, kuten tapana on. Yllättäen en päässyt taaskaan siihen tavoiteltuun 31:een, mutta yritys oli kyllä kova!! Silti tuntuu saldo joka vuosi huononevan. Mutta ei se mitään, tässä silti taas LYHYT ARVOSTELU joka helvetin ikisestä jonka katsoin!

Jälleen unohtui vähän vitsien kirjoittaminen ja tuli tylsiä arvosteluja, mutta korvasin asiaa hieman aloittamalla jokaisen arvostelun leffaa mielestäni parhaiten kuvaavalla äännähdyksellä/huudahduksella. Nyt kenenkään ei tarvitse lukea arvosteluista kuin yksi sana! Helmee!
 
 Arvostelut on aakkosjärjestyksessä suomalaisen nimen mukaan, tosin joissain on varmaan väärin kun en oo tarkistanut. Voi voi! Kyllähän te ne luette kaikki kuitenkin, niin väliäkö tuolla järjestyksellä.

All the Boys Love Mandy Lane (2006)
Kas! Ainakin vähän erilainen slasher. Upeasti kuvattu, ja soundtrackilla kivoja vanhan kuuloisia ralleja. Etenkin tunnaribiisinä toimiva Sealed With a Kiss on aika täydellinen valinta. Loppujen lopuksi murhaajan arvaaminen ei ole mitenkään järin vaikeaa, eikä elokuvassa muutenkaan ole mitään mielettömän mieleenpainuvaa, mutta tunnelma on hyvinkin erilainen kuin slashereissa yleensä.
3/5


Daybreakers (2009)
Joo-o! Ei paskempi leffa, vähän kuin I Am Legendin (ei se Will Smith -versio) toiminnallisempi serkku. Ajoittain hulvattoman veristä väkivaltaa ja mukavan yksityiskohtainen kuvaus vampyyrien kansoittamasta maailmasta.
3,5/5


End of Days (1999)
Ärgh. Luulisi että Arskan ja itsensä Paholaisen yhteenotosta saisi aikaan jotain kohtuullisen messiaanista tai jotain, mutta ei. Aluksi ihan jees mutta huononee kokoajan, ja loppu"taistelu" onkin jo kunnon antikliimaksi.
2/5


Faust: Love of the Damned (2000)
Blergh. Perustuu saman nimiseen sarjakuvaan joka oletettavasti perustuu Faust-nimiseen legendaan, ja kyllähän tässä ainakin sielut vaihtaa omistajaa. Siihen se yhteys sitten jääneekin, tämä kun on täysin päätöntä sarjakuvamaista rymistelyä ja päiden irrottelua alusta loppuun. Muutamat erittäin miellyttävät efektit on kyllä saatu mukaan, mutta ei kai se ole ihme kun niitä tekemässä on ollut tyyppi jonka nimi on Screaming Mad George.
2/5


From Beyond (1986)
Huh! Tässä leffassa käydään lopputaistelu kahden samaa ruumista asuttavan olennon kanssa! Ja se ruumis ei edes ole ihmisen! Huh!
4/5


Horde, The (La Horde, 2009)
Mjaah. Oikein perus perus perus zombie-mättö, ainoa vaan että joka paikassa on helvetin pimeää ja kaikki puhuu ranskaa. Muutama hauska kohtaus jossa zombeja vedetään käsin turpaan.
2,5/5


Kuoleman kerros (Para entrar a vivir, 2006) (SPOILEREITA, VARO!)
Ääh! Haluaisin niin kovasti sanoa että tämä oli hyvä, ja suurimmaksi osaksi onkin. Tarinan pahis on loistava ja suorastaan "tuore", kuten oikeat kriitikot sanovat, ja tunnelma on jatkuvasti erittäin mustan huumorin sävyttämä. Ja hauskana boonuksena pääosan esittäjän nimi on Macarena! Sitten hahmojen idioottimaisuus pilaa kaiken.

Ymmärrän, että on ihan kauhuelokuvavakio, että päähenkilöt ovat ääliöitä, eihän kauhuleffoissa muuten koskaan ketään edes kuolisi. Ja ehkä juuri se onkin osa vitsiä tälläkin kertaa. Mutta kun ei naurata! Siis kamoon! Jos vainoajasi makaa edessäsi henkihieverissä, sinulla on kädessäsi kaikki kyseisen vainolaisen avaimet ja toisessa jumalauta sähkötainnutin, niin mitä teet? No vittu ET MITÄÄN VAAN JUOKSET PAKOON NIIN ETTÄ ROISTO SAA KERÄTÄ VOIMIAAN RAUHASSA JA JÄTÄT VIELÄ OSAN AVAIMISTA SIIHEN LATTIALLE HUPPISTAKEIKKAA. Loppuelokuva menikin sitten toivoessa että kaikki vaan kuolisivat mahdollisimman äkkiä.
3/5


Last House on the Left (1972)
Nojoo. Ehkä olen tyhmä, tai ehkä kaikki näkemäni väkivaltaporno on turruttanut, mutta ei tämä nyt ihan niin paha ole kuin mainostetaan. Ajoittain epämiellyttävää katsottavaa kyllä, mutta ei mitään niin kamalaa että jäisi mieleen kummittelemaan. Siinä missä Teksasin moottorisahamurhat on nykypäivänkin katsojalle hyvinkin ahdistavaa ja kuluttavaa katsottavaa, tämä on lähinnä höpsö. Ihan hyvä leffa silti, ja lopun kostoskenaario tuntuu erittäin tyydyttävältä ja ansaitulta.
3/5


Nimetön (Los Sin Nombre, 1999)
Tjaa. Enemmänkin jännittävä mysteeri kuin kauhuleffa, mutta kieltämättä ns. "piti otteessaan" loppuun asti. Pahisten motivaatio jäi kyllä lopultakin vähän epämääräiseksi hölynpölyksi.
3/5


Pieni kauhukauppa (The Little Shop of Horrors, 1960)
Kyl! Kulttiklassikko, enkä kyllä ihmettele. Yllättävänkin tylyä kuvastoa 60-lukulaiseksi leffaksi, tosin tietysti kepeyden ja huumorin saattelemana ettei ihan paha mieli tule. Ei tämä mikään Peeping Tom ole, sillä ahdistavuus on meiningistä kokoajan kaukana. Sen vuoksi toki myös melko vanhentuneen oloinen, ei se 60-luvun slapstick enää vaan niin naurata, eikä efektitkään tietenkään ole järin näyttäviä. Miellyttävä esimerkki vanhemmasta b-leffasta kuitenkin!
3/5


Scream 4 (2011)
AAAAAAAAAAAAAAAAARGH! Miten voi vittu elokuva olla näin itseään täynnä?! Yksikään sekunti Scream nelosesta (tai siis Scre4m, voi helvetti) ei huuda katsojan naamalle mitään muuta kuin "HAHA olenpas sua nokkelampi". Annan yhden pluspisteen siitä että joo, kyllähän se onkin, mutta en silti suostu pitämään näin itseriittoisesta ja vittumaisesta elokuvasta.
2/5


Silent House, The (La casa muda, 2010)
Hmm! Hyvä yritys ainakin, jos ei muuta. Tämän rainan Juttu on, että se on kuvattu kokonaan yhdellä otoksella. Tai ainakin mukamas, kyllä siinä minusta monta kohtaa on jossa otoksen olisi voinut katkaista. Mutta eipä se haittaa, koska illuusio on kyllä toimiva. Harmi että joku sitten unohti kirjoittaa mitään kovin mielenkiintoisia tapahtumia keksimänsä kikan ympärille.
2,5/5


Society (1989)
Huhhuh! Siis... ei HUHHUH! Monenlaisia elokuvia on tullut katsottua, mutta tämä on kyllä siltikin kevyesti yksi hämmentävimmistä. Siispä muutama sananen tavallista enemmän.

Society on aiemmin muutamia klassisia b-kauhuelokuvia (Re-Animator, From Beyond) tuottaneen Brian Yuznan esikoisohjaus, ja lienee edelleen myös miehen paras. Toisaalta tämän kaltaisesta totaalisesta kipeydestä on toki hankala lähteä parantamaan.

Society kertoo rikkaan perheen nuoresta pojasta, Billystä, joka alkaa epäillä että hänen perheensä ei ole aivan sitä mitä esittävät. Filmi alkaa jonkinlaisena teinikomedian ja paranoia-trillerin yhdistelmänä, ja tunnelma on monien klassisten b-elokuvien tapaan jatkuvasti erittäin surrealistinen. Välillä on vaikea sanoa ketkä hahmoista ovat oikeasti Billyä vastaan, ja ketkä vain käsikirjoituksen uhreja (vaikka dialogi toki on tarkoituksella juuri sellaista kuin on. "How do you like your tea? Cream, sugar... or do you want me to pee in it?").

Tämä tunnelma ei kuitenkaan ole mitään siihen verrattuna, mitä Societyn huipennuksella on meille tarjota. Kliimaksina toimivat juhlat ovat helposti mielipuolisinta, hämmentävintä ja ehdottomasti mieleenpainuvinta paskaa mitä olen ikinä nähnyt. Yläluokan kekkerit eivät todellakaan ole sitä mitä kuvittelisi, ja lopussa elokuva lyökin naamalle oikein lastillisen yhteiskuntakritiikkiä, tietysti syvälle surrealistiseen huumoriin ja kuvottavaan kuvastoon piilotettuna.

En halua spoilata elokuvaa, koska tämä todellakin pitää nähdä liiempiä tietämättä. Elokuva ei välttämättä sovi heikkovatsaisimmille, mutta muut saavat varmasti koko rahan edestä karmivaa riemua. Se on yhtä aikaa kauhistuttava ja naurattava, ja efektit ovat alusta loppuun erinomaisia. Jos jonkin tässä kuussa katsomistani leffoista tahtoisin kaikkien näkevän, se on tämä.
5/5


Swamp Thing, The (1982)
Blah. Suurimmaksi osaksi lähinnä tylsää juoksentelua pitkin vetisiä metsiä. Pari hulvattoman päälleliimattua tissikohtausta, mutta ei tarpeeksi että jaksaisi innostua.
2/5


Teksasin moottorisahamurhat (The Texas Chainsaw Massacre, 1974)
Aah! En tiennyt että äänimaailma voi olla täysi kusipää! En enää jumalauta ikinä tahdo kuulla moottorisahan ääntä.

Varmasti tällaisesta klassikosta pitäisi sanoa paljon enemmän, mutta emmä kehtaa. Sitä paitsi en oo varma tahdonko edes, ahdistaa vaan. Painostava ja painajaismainen elokuva, ja varmasti avoin tosi timmeille tulkinnoille.
4/5


Terminal Invasion (2002)
Grlgrlgrlaah. Näköjään Bruce Campbell ei olekkaan mikään laadun tae.
1/5


Tucker & Dale vs. Evil (2010)
Heh! Hauska slasher, joka on tavallaan kuvattu pahisten näkökulmasta. Miellyttävän verinen ja tunnelma on mukavan rempseä kokoajan. Ei aina tartte olla niin vakava! Ei päänräjäyttävä, mutta kannattaa katsoa jos teinien murhaamista tykkää seurata.
3,5/5 


Veren kirjat (The Book of Blood, 2009)
Hmh. Ei varsinaisesti huono, mutta hemmetisti liian pitkä. Ja olisin kuvitellut että Clive Barkerin tarinoihin perustuva leffa olisi jotenkin... groteskimpi (tekisi mieli käyttää tuota sanaa useammin). Muutamia tylyjä väkivaltakohtauksia, mutta ei mitään järin shokeeraavaa.
3/5


Wicker Man, The (1973)
Ohoh! Tässä niitä tissejä riittää. On isoja ja pieniä ja roikkuvia ja kiinteitä! Kyllä, tissiä riittää! Ja viittauksia seksiin ja kulleihin ja ties mihin! Ja sitten kaikesta tuleekin ahdistavaa ja kaikki on ikäviä eikä missään ole enää tissin tissiä. :(
4/5


XTRO (1983)
WHOO! Aivan mielipuolista paskaa! Alieneita, psykopaattiklovni, body horroria, taikuutta, verta, gorea ja kaikki toteutettuna ilmeisesti erittäin pienellä budjetilla. Tällä on IMDB-arvosanana komeat 5/10, mikä on suorastaan naurettavaa. En ole pitkään aikaan nähnyt mitään näin ääliömäistä, ja todellakin hyvällä tavalla. "Synnytyskohtaus" on vissiin jopa jokseenkin legendaarinen, ainakin Lars von Trier on sen pöllinyt Riget-televisiosarjaansa. Huh huh!
5/5 


Siinä kaikki! Nähdään taas ens vuonna! Terkkuja äitille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti